Suomessa toimitettavien vaalien toteuttamistapaa säätelevät useat lait. Perustuslaki esimerkiksi määrittelee, kenellä on oikeus äänestää Suomessa toimitettavissa vaaleissa, kuten esimerkiksi eduskunta- Euroopan parlamentin ja kunnallisvaaleissa. Muita vaaleihin liittyvää lainsäädäntöä löytyy esimerkiksi kuntalaista ja vaalilaista. Yleinen äänioikeus tarkoittaa juuri edellä mainittua ja yhtäläisen äänioikeuden tarkoituksena on, että kaikilla äänestäjillä on sama määrä ääniä, joka on siis yksi. Näin jokaisella äänestäjällä on sama mahdollisuus vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Suomessa kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla on äänioikeus.

Välittömät ja suhteelliset vaalit

Yleensä Suomessa äänestetään suoraan henkilöä, jonka halutaan tulevan valituksi kulloisessakin vaalissa, tätä kutsutaan välittömäksi vaaliksi. Suhteelliset vaalit tarkoittavat sitä, että jokainen puolue tai ryhmittymä saa edustajamäärän, jota sen saavuttama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin ja puolueisiin edellyttää. Presidentin vaaleissa äänestetään kuitenkin vain henkilöä.

Vaalit ovat myös salaiset, eli kukaan muu kuin äänestäjä itse ei tiedä, ketä on äänestänyt vaiko jättänyt tyhjän äänestyslipun. Toki se, onko äänestäjä käyttänyt hyväkseen mahdollisuuttaan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin, eli käynyt äänestämässä, ei ole salaista tietoa. Äänestäjät rekisteröidään ja heidän vaalikelpoisuutensa todetaan ennen äänestystä, tällä tavoin myös eliminoidaan se mahdollisuus, että joku voisi käyttää useamman äänen. Äänestäjän tulee myös äänestää itse, joskin joissain tilanteissa on mahdollista käyttää myös avustajaa. Äänestäminen tapahtuu myös viranomaisten valvonnassa erityisissä tätä varten varatuissa huoneistoissa. Viranomaisten tehtävänä vaalitilaisuudessa on valvoa, että yllä mainitut kriteerit täyttyvät.

Yhdysvaltalainen vaalisysteemi

Amerikan vaalisysteemi on suomalaisittain varsin haasteellinen seurattava. Presidentin vaalien yhteydessä äänestetään monista muistakin asioista, kuin vain presidentin valinnasta. Koska Yhdysvaltojen presidentin virka on globaalisti ensisijaisen tärkeä, ovat vaalien muut osiot jääneet presidentinvaalien varjoon. Me Suomessa seuraamme koko Yhdysvaltojen vaalitilannetta, vaikka kyseessä on itse asiassa 51.presidentinvaalit eri osavaltioissa sekä erikseen Washingtonissa, Yhdysvaltojen pääkaupungissa.

Äänestäjät eivät äänestä suoraan presidenttiä vaan 538. valitsijamiestä osavaltioissa, jotka puolestaan valitsevat presidentin. Tämä lopullinen valinta tapahtuu perinteisesti 19. joulukuuta. Jotta ehdokkaasta tulisi presidentti, hänen täytyy saada taakseen enemmistö, eli 270 valitsijamiestä. Mikäli tämä ei onnistu, presidentin valitsee kongressin edustajainhuone.

Valitsijamiesten määrä osavaltioissa

Jokaisella osavaltiolla on valitsijamiehiä väkilukunsa mukaisesti. Esimerkiksi Kaliforniassa, joka on väkiluvultaan suurin osavaltio, valitsijamiesten määrä on 55. Kuitenkin, väkiluvusta riippumatta, jokaisella osavaltiolla on oikeusvähintään kolmeen valitsijamieheen. Se ehdokas, joka saa eniten ääniä, saa myös taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet.

Monimutkainen systeemi saattaa aiheuttaa sen, ettei eniten ääniä saanut ehdokas välttämättä ole vaalien voittaja. Pahimmassa tapauksessa voi vaikka käydä niin, että ehdokas, joka on saanut jopa 75% äänistä, ei tule valituksi presidentiksi.

Presidentin vaalien yhteydessä suoritetaan myös Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen vaalit, jossa valitaan 435 jäsentä sekä kolmas osa senaattoreista. Kongressi on tärkeä tekijä lainsäädännöllisesti, joten sen valinta on yhtä tärkeä, kuin presidentin valinta. Kuvernööreistä äänestetään 12 osavaltiossa, parlamentista äänestetään 44 osavaltiossa ja myös pormestareista monissa kaupungeissa.

Yhteenveto

Maallikkona voisi sanoa, että meillä Suomessa toteutettava vaalisysteemi on huomattavasti yksinkertaisempi, kuin Yhdysvaltojen vastaava. Välikäsien määrä on meillä pienempi ja käsittääkseni tämä tukee paremmin perustuslaillista kansanvaltaa Suomessa. Yhdysvallat on toki huomattavasti suurempi ja väkirikkaampi maa, joten varmasti sikäläinen vaalijärjestelmä puolustaa paikkaansa. Toisaalta se, että samoissa vaaleissa saatetaan äänestää useasta eri asiasta yhtä aikaa, voi johtaa sekaannuksiin vaalituloksissa. Positiivisena puolena tässä voi kuitenkin nähdä sen, että kansalaisten osallistumisprosentti myös vähemmän merkittävissä vaaleissa on suhteellisen korkea.